Pääsiäislomareissun 1. osa: Hampuri

Maaliskuun 26. päivä lähdimme yhdeksän päivän pituiselle lomareisulle Saksaan ja Hollantiin. Jotta matkakertomuksesta ei tulisi kyllästyttävän pitkä, pilkomme sen useampaan blogitekstiin. Tässä siis ensimmäinen osa, joka kattaa kahden päivän seikkailumme Hampurissa.

Lähdimme Aarhusista junalla kohti Hampuria torstaina 26.3. kello kahden jälkeen iltapäivällä. Noin 4,5 tunnin junamatka kului nopeasti kannettavalla tietokoneella pelatessa. Välillä muistettiin katsoa vähän maisemiakin. Saavuimme perille seitsemän aikaan illalla. Kävelimme Hampurin juna-asemalta vain noin 10 minuutin kävelymatkan pääässä sijaitsevaan hotelliimme. Hotelli sijaitsi Hampurin muslimiväestön suosimassa kaupunginosassa, joten kadulla kulkiessa näytti siltä kuin olisimmekin saapuneet Turkkiin. Kadulla oli paljon hedelmä- ja vihanneskojuja ruokakauppojen edessä, ja joka suunnassa näkyi turkkilaisia ja mm. afganistanilaisia ravintoloita. Hotellimme oli hyvin pieni ja melko ränsistynyt, mutta sijainti oli erittäin hyvä ja hinta halpa. Olimme varanneet kaikista halvimman huoneen, jossa ei ollut omaa vessaa tai suihkua, mutta eipä se mitään haitannut, sillä käytävässä sijainneet yleiset vessat olivat siistit eikä niihin tarvinnut edes koskaan jonottaa. Suihkuunkin päästiin kahtena iltana kolmesta ilman odottelua. Hotellihuoneessa oli oma lavuaari, joten hampaiden pesua varten ei tarvinnut poistua huoneesta.

Ensimmäisenä iltana Hampurissa kävimme hotelliin saapumisen jälkeen vain syömässä iltaruuan juna-aseman lähettyvillä sijaitsevassa ravintolassa. Siellä näimmekin heti matkamme ensimmäiset suomalaiset, istumassa baaritiskin luona. Ei kuitenkaan menty juttelemaan. Tommi söi jonkin sortin pihvin ja punakaalia, Mette graavilohta uuniperunalla. Ruuan jälkeen suuntasimme takaisin hotellille nukkumaan.

Hampurin satama-alueen vanhat varastorakennukset.

Saksalainen kämppäkaverimme Aarhusissa oli ennen lähtöä kirjoittanut meille paperille muistiin neuvoja Hampurin-reissua varten, sillä hän oli itsekin käynyt siellä vain pari viikkoa aikaisemmin. Paperi oli oikein hyödyllinen, sillä siihen oli listattu mielenkiintoiset nähtävyydet ja hyviä ruokapaikkoja. Niinpä lähdimme perjantaiaamuna kello yhdeksän kävellen kohti satamassa sijaitsevaa Hamburg Dungeon -seikkailupaikkaa, jossa alkoi englanninkielinen kierros kello 10. Vaikka meillä oli hieman ongelmia löytää perille, ehdimme onneksi ajoissa paikalle.

Hampurin tyrmässä lähdettiin 90 minuutin tutkimusmatkalle kaupungin synkkään historiaan näyttelijöiden johdattelemana. Englanninkieliselle seikkailulle lähteneessä ryhmässämme oli ruotsalaisia, amerikkalaisia ja saksalaisia. Näyttelijöiden interaktiivisuus ja musta huumori olivat erikoinen yhdistelmä. Kävelimme huoneesta huoneeseen, joista jokaisessa oli yksi tai useampi näyttelijä, jotka ottivat meidät vastaan ja kertoivat synkkiä ja ehkä hieman väritettyjä tarinoita keskiaikaisesta Hampurista. Retkikuntamme jäsenet "pääsivät" osallistumaan erilaisiin ohjelmanumeroihin; ruotsalainen pariskunta pääsi kidutuskammioon, Mette tuomittiin noitakäräjillä syylliseksi pelkästään nimensä perusteella ja Tommi pääsi merirosvolaivan kellonsoittajaksi. Rakennuksen sisään oli tehty myös kaksi huvipuistolaitetta, jotka veivät matkalla kerrottua tarinaa eteenpäin. Kaiken kaikkiaan seikkailu oli hintansa väärti ja ainakin sellainen joka jää varmasti mieleemme pitkäksi aikaa. Vastaavanlaisia elämyksiä on tarjolla myös Amsterdamissa, Lontoossa, San Fransiscossa ja Berliinissä, joista löytyy samaan ideaan perustuvia tyrmiä.

Kuva tyrmän sisäänkäynnillä otetusta kuvasta.

Tyrmäseikkailun jälkeen kävimme aivan naapurissa sijaitsevassa Miniatur Wunderland -pienoismallimaailmassa, jossa sijaitsee maailman suurin pienoisrautatie. Kyseinen paikka on todella suosittu turistikohde, joten sisäänpääsyä joutui odottamaan 45 minuuttia. Jonottaminen oli hoidettu todella hyvin, sillä lippujen mukana annettiin vuoronumero, jonka ilmestymistä televisionäyttöihin sai odotella suuresssa kahviossa. Ehdimme mukavasti syödä kahviossa vähän välipalaa ennen kuin tuli meidän vuoro päästä sisään näyttelyyn.

Pienoismallimaailma oli tupaten täynnä väkeä, joten varsinkin Meten oli välillä vaikea nähdä yhtään mitään ihmismuurin takaa. Pienoismallit olivat todella laajoja ja yksityiskohtaisia, ja niiden halki kulki paljon junia ja liikkuvia autoja. Kaikki oli tehty äärimmäisen tarkasti, joten kaikkien yksityiskohtien näkeminen olisi vienyt varmasti koko päivän. Pienoismallimaan valaistus muuttui välillä päivästä yöksi, jolloin pääsi näkemään pienoismallikaupunkien yövalaistuksen. Varsinkin öinen Las Vegas ja pieni huvipuisto näyttivät todella hienoilta yövalaistuksessa.

Las Vegas

Näyttely oli jaettu useaan eri alueeseen, mm. Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin, USA:aan ja Pohjoismaihin. Sveitsiä ja Itävaltaa kuvaavien pienoismallien vuoret alkoivat jossakin vaiheessa jo hieman kyllästyttää, vaikka ne olikin tehty hienosti. Vaikutti siltä, että pienoismallien tekijät ovat halunneet tehdä paljon korkeita ja näyttäviä vuoristomaisemia, mutta olisi ollut kiinnostavaa nähdä vaihteeksi vaikka tasaista savannia. Kun olisi mahdollisuus luoda millainen maisema tahansa, on aika tylsää katsoa ties monettako pienoismallia alppimaisemista. Etelä-Saksaa, Sveitsiä ja Itävaltaa kuvaavat pienoismallit näyttivät kaikki melkein samalta. Pohjoismaat-huoneessa vesistöt olivat ihan oikeaa vettä muovin sijaan, ja vedenalainen maailma oli hieno. Tanska näytti ihan Tanskalta, ja löysimme pienoismallista ihan samanlaisen bussin, joka ajaa meidän talon ohi joka päivä. Ruotsia kuvaavassa pienoismallissa oli laskettelukeskus. Suomi ja Islanti puuttuivat näyttelystä kokonaan, mikä vähän harmitti, sillä Skandinavia ei tarkoita pelkästään Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa.

Sveitsin vuoristomaisema ulottui kahteen kerrokseen.

Yksityiskohta festaripienoismallista.

Ruotsi

Tanskan hiekkarantaa ja sininen København-Jylland väliä kulkeva bussi, joka menee usein meidän talon ohi.

Murhapaikka vai onnettomuus?

Yksi pienoismallinäyttelyn suosituimmista kohteista oli lentokentän pienoismalli, jossa pystyi näkemään kuinka lentokoneen pienoismalli nousee lentoon kiitoradalta ja katoaa pilviin (eli seinään avautuvaan luukkuun). Lentokone myös lopulta laskeutui takaisin kentälle.

Lentokenttä iltavalaistuksessa

Yksityiskohta lentokentän parkkihallista: sheikki ja palvelijat.

Kun pienoismallimaa oli kierretty läpi, lähdimme syömään lounasta Hampurin keskustaa. Söimme maukkaat hampurilaiset Rathausmarkt-torin tuntumassa. Ulkona alkoi sataa juuri ravintolaan mennessämme, joten ei ollut mitään kiirettä pois. Sade ei näyttänyt loppuvan, mutta päätimme kuitenkin jatkaa matkaa. Tommi puki ulkona sadeviitan päälle, jolloin sade tietysti loppui. Lähdimme kävelemään takaisin hotellille, mutta kävimme matkan varrella myös tuliaisostoksilla Hampurin kauppakadulla.

Tommi taikaviitassa kaupungintalon edessä

Europa Passage -ostoskeskus

Seuraavana päivänä lähdimme kävellen kohti Reeperbahnia, ja kuljimme samalla Hampurin keskustan läpi. Pysähdyimme Binnenalster-tekojärven reunalle katselemaan joutsenia ja muita vesilintuja, ja kävimme myös ihailemassa vanhoja koristeellisia taloja Peterstraßella. Lopulta pääsimme Reeperbahnille. Kävelimme tien toiseen päähän ja näimme matkalla useita kodittomia nukkumassa kadulla. Aika monen vieressä makoili myös lemmikkikoira. Lauantaina keskellä päivää katu oli varmasti hyvin erinäköinen kuin mitä se olisi illalla, sillä päivällä kaikki baarit ja strippiklubit olivat kiinni ja kadulla kulki vain turisteja. Kävimme syömässä schnitzelit Reeperbahnin toisessa päässä sijaitsevassa Schweinske-possuravintolassa, josta kämppiksemme oli meille vinkannut. Ruoka oli hyvää ja varsin halpaa, joten suosittelemme! Saman ketjun ravintoloita on ympäri Saksaa.

Binnenalster-tekojärvi

Peterstraße

Possuravintola Reeperbahnilla

Schnitzelin jälkeen lähdimme kohti hotellia, ja päätimme matkalla poiketa läheisessä puistossa kahvilla. Kukkia ja kahviloita sisältävä alue oli myös merkitty turistikarttaamme. Puisto oli vielä talven jäljiltä hieman vaiheessa ja kukkaistutuksissa ei näkynyt vielä juuri mitään. Lehdettömät puut paljastivat, että aivan puiston vieressä sijaitsi synkän näköinen vankila, jonka ikkunoista oli suora näkymä puistoon. Mietimme, että melkoinen rangaistus vangeilla, kun saavat tuijottaa vapaita ihmisiä puistossa. Puiston toisesta päästä löysimme sattumalta kasvitieteellisen puutarhan, johon oli kaiken lisäksi ilmainen sisänpääsy. Kuljimme useammasta kasvihuoneesta koostuvan puutarhan läpi, aloittaen trooppisen sademetsän kasveista edeten kohti kuivan ilmaston kaktuksia. Mukava nähtävyys eikä maksanut mitään.

Kuvan oikeassa reunassa kasvihuone

Viimein pääsimme takaisin hotellille, jossa vietimme loppupäivän löhöillen. Kahden päivän aikana Hampurissa tuli käveltyä aika paljon, sillä emme kertaakaan käyttäneet muita kulkuneuvoja kuin omia jalkoja. Sää olisi voinut olla vähän parempi, mutta toisaalta olimme aina sattumalta sisätiloissa vesisateen tullessa, joten ei edes kastuttu kertaakaan. Hampurissa on aika paljon näkemistä ja tekemistä, joten kaupungissa vierailu oli mukava kokemus.

Sunnuntaiaamuna 29.3. lähdimme kohti Hollantia. Siitä lisää seuraavassa blogitekstissä! :)