Kuluneen viikon aikana ehdittiin tehdä kaikenlaista, joten tästä tulee varsin pitkä blogiteksti. Aloitetaan vaikka vierailusta ARoS-taidemuseoon viikko sitten lauantaina 31.1. Taidemuseon näyttelyt ovat suurimmaksi osaksi nykytaidetta, ja esillä oli sekä perinteisiä maalauksia ja veistoksia että kaikenlaisia erikoisempia teoksia videoista erilaisiin installaatioihin. Erityisesti mieleen jäivät taidemuseon katolla sijaitseva "Your rainbow panorama" eli sateenkaarirengas josta voi katsoa maisemia, alakerran huone joka oli täynnä sumua, jonka väri vaihtui eri osissa huonetta, Ron Mueckin lähes 5-metrinen "Boy"-jättiläisveistos, Michael Kviumin oudot naamakuvat (http://en.aros.dk/exhibitions_/2014/michael-kvium-fools/) ja Janet Cardiffin ja Georg Bures Millerin erikoiset, välillä suorastaan pelottavat installaatiot (http://en.aros.dk/exhibitions_/2014/janet-cardiff-george-bures-miller/). Kumpikaan meistä ei ole erityisen innostunut modernista taiteesta, mutta taidemuseovierailu oli silti mielenkiintoinen.
 |
ARoS Aarhus Art Museum |
 |
Sumuhuone |
 |
"Boy" |
Yliopistolla riitti tällä viikolla paljon tekemistä joka päivä. Meten ryhmän kasvitutkimuksen valmisteluissa meni paljon aikaa, mutta nyt kun kasvit on laitettu kasvamaan, niistä täytyy käydä laskemassa juurinystyrät vain kerran viikossa. Työläintä oli valmistella kasvatusmaljat ja siirtää kasvamaan lähteneet taimet idätysmaljoilta kasvatusmaljoille. Tommin virusryhmällä työt ovat vielä alkutekijöissään, koska kurssin pitäjät odottelevat vieläkin lupaa niilinviruksen ja MERSin käyttämiseen. Ebolaan lupa jo saatiin, mutta labran alkuperäisen ohjaajan poisjääminen ei kuitenkaan lupaa hyvää. Ensi viikolla saamme viimeistään tietää mihin solututkimus keskittyy. Viime viikot on lähinnä harjoiteltu eri menetelmiä ja tehty omille tuloksillemme vertailukohta. Kiinnostavinta on ollut uuden Flow cytometrin eli proteiinien tutkimiseen ja rakennesuunnitteluun soveltuvan laitteen käyttäminen. Tutuksi on tullut myös työskentely kansainvälisessä ryhmässä, jossa on Tommin lisäksi ranskalainen ja tanskalainen jäsen.
 |
Siemenet aseteltiin maljoille maanantaina, ja tältä ne näyttivät perjantaina. |
 |
Kasvamaan lähteneet taimet siirrettiin pinseteillä juuri edellä kukin omaan reikäänsä. Yhdelle neliskanttiselle kasvatusmaljalle mahtuu kymmenen tainta. Maljalle valettu agargeeli sisältää kasvien tarvitsemat ravinteet. Geelin päälle aseteltu suodatinpaperi estää juurten kasvamisen geelin sisään. Siirron jälkeen maljalle pipetoitiin bakteeriliuosta, jotta juuriet alkaisivat muodostaa bakteereja sisältäviä nystyröitä. |
 |
Kasvatushuone. Todellisuudessa huone on kirkkaan valkea. |
 |
Kasvitutkimuksemme kaikki 36 maljaa eli 360 kappaletta Lotus japonicus -hernekasvia. |
 |
Sillä välin viruslabrassa: western blottauksen välissä ehtii tehdä omia tutkimuksia. |
Rankan viikon jälkeen lähdettiin perjantaina parin kämppäkaverin kanssa perjantaibaarikierrokselle. Suuntasimme illalla kahdeksan aikoihin filosofian laitokselle, jossa oli ollut juhlat käynnissä jo koko päivän. Filosofian laitoksen perjantaibaari sijaitsi pienessä kerhohuoneessa rakennuksen ehkä viidennessä kerroksessa, joten tuli ensimmäistä kertaa mentyä baariin hissillä. Aikaisempi perjantaibaarikokemuksemme oli opiskelijatalosta, ja silloinkin perjantaibaari järjestettiin ihan oikeassa baarissa, joten koimme nyt ensimmäistä kertaa todellisen perjantaibaarin eli juhlat yliopistolla. Tuntui oudolta juoda olutta yliopiston käytävillä. Vähän samanlainen tunnelma kuin yökoulussa (mutta tietysti ilman olutta). Juomat olivat halpoja: olutpullo maksoi vain 5 kruunua eli alle 70 senttiä. Filosofian laitoksen perjantaibaari loppui jo yhdeksältä, joten menimme seuraavaksi teologian laitokselle, jonka perjantaibaari oli auki pidempään. Teologian laitoksen baari oli paljon isompi, ja juomia myytiin kahdelta omatekoiselta tiskiltä. Tunnelma oli mukava ja tupa täynnä porukkaa. Kiinnostaisi kyllä tietää, kuka joutuu siivoamaan perjantaibaarien jäljet. Mitähän Jyväskylässä sanottaisiin, jos opiskelijat pistäisivät joka perjantai baarit pystyyn yliopiston tiloissa? Perjantaibaarikierros oli oikein mukava, ja perjantaibaarien aikaisen aloituksen ansiosta kotiinkin päästiin jo puolenyön aikaan. Kun kalleinkin juoma maksoi vain 10 kr eli 1,34 euroa, ei perjantai-ilta päässyt rasittamaan kukkaroa. Mainio tanskalainen perinne tuo perjantaibaari eli fredagsbar!
 |
Väkeä teologian laitoksen sisäänkäynnillä. |
 |
Teologian laitoksen perjantaibaarin tunnelmaa. Joillakin näkyi Raamattu-aiheisia tatuointeja ja infotelkkarin mainokset olivat uskontoaiheisia. Muuten ei olisi arvannut missä ollaan. |
 |
Juhlat ohi, kuka siivoaa? |
Lauantaina 7.2. kävimme Steno Museet -tiedemuseossa, joka sijaitsi aivan biologian rakennuksen vieressä kampuksella. Museosta Mette oli kuullut kaveriltaan, joka mainitsi, että biologien ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi museossa oli tänä viikonloppuna avaruusteema. Sunnuntaina museossa olisi vieraillut myös ensimmäinen tanskalainen astronautti, joka on lähdössä töihin kansainväliselle avaruusasemalle. Lapsirynnäkön välttämiseksi päätimme käväistä museossa jo lauantaina. Museo oli mielenkiintoinen, ja museoesineiden lisäksi esillä oli monta interaktiivista "teosta" ja mahdollisuuksia tehdä omaa tiedettä. Meten taidot joutuivat koetukselle nuolenpääkirjoitusta ja keinohedelmöitystä tehdessä. Tommi puolestaan oli voimiltaan ilmanpainetta vahvempi. Museossa oli neljä osastoa, joissa oli nähtävillä tieteellisiä tutkimusvälineitä ja laitteita eri aikakausilta. Museossa vierailu oli Tommin pyörän takarenkaan puhkeamista lukuunottamatta mukava kokemus.
 |
"Houston, we have a problem. This is not the Finnish flag." |
 |
Nokia 3310 on näköjään saavuttanut museoesineen arvon. |
 |
Mette suorittaa mikroinjektiota Mette-nimisen esimerkkihahmon munasolulle. |
Sunnuntaina saimme pyörän lainaan kalifornialaiselta kämppikseltämme, joten pääsimme Tommin puhjenneesta pyöränrenkaasta huolimatta tekemään pyöräretken Aarhusin peurapuistoon. Aurinko paistoi ja taivas oli sininen, joten sää oli oikein hyvä pyöräilylle. Pyöräilimme ensin satamaan, ja sieltä jatkoimme rantaviivaa seuraten metsään, jonka keskellä peurapuisto sijaitsee. Kotoa peurapuistoon oli matkaa yhteen suuntaan noin 7 km, ja iso osa menomatkasta oli alamäkeä. Reitti puistoon oli suhteellisen helppo, mutta tietöiden takia jouduimme tarkistamaan sijaintimme muutamaan kertaan. Puisto on ilmeisesti suosittu, sillä kaikki parkkipaikat aitauksen vieressä olivat täynnä ja lisäksi pyöriä oli nojaamassa aitaa vasten useita kymmeniä. Puiston portista sisään astuttuamme näimme jo ensimmäiset peurat, jotka makoilivat nurmikolla lapsiperheiden ympäröiminä. Olimme kuulleet brasilialaiselta kämppikseltämme, että porkkanoiden sijaan peuroille kelpaavat paremmin omenat, joten Mette kävi ostamassa niitä pussillisen ennen puistoon menemistä. Peurat olivat todella kesyjä ja päästivät ihmiset kosketusetäisyydelle. Urospeurojen terävät sarvet olivat kuitenkin häijyn näköiset, joten pidimme niihin etäisyyttä. Omenat tekivät hyvin kauppansa, ja saimme monta peurakaveria. Useimmilla puistovierailla ei ollut kuin porkkanoita, joten syöttöyrityksemme olivat monia muita menestyksekkäämpiä, ja tämäkös lapsia kiinnosti. Peurat vain eivät pitäneet äänekkäistä ja liian lähelle tulevista lapsista, joten lasten lähestyessä oli parempi vetäytyä kauemmas siltä varalta, että eläin olisikin hermostunut ja alkanut puskea lähellä seisovia ihmisiä.
 |
Kyltin mukaan puistossa asustaa kuusipeuroja (dådyr) ja japaninpeuroja (sika). |
 |
Mette ja peura kohtaavat. |
 |
Tommin mielestä tämä peura näytti jättimäiseltä päästäiseltä. Omena ei kelvannut. |
 |
Metsä on aika erilainen kuin Suomessa. Täällä on pelkästään lehtipuita. |
 |
"Saisinko lisää omenoita?" |
voi peuroja! kieltämättä tuossa yhdessä on hieman päästäisen näköä :)
VastaaPoista