Vi taler dansk

Viime tiistaina meillä oli ensimmäinen tanskantunti! Tunnit järjestetään Lærdansk-kielikoulussa tiistaisin ja torstaisin 16:30–18:40 noin kilometrin päässä meidän talolta. Kielikoulu on tosi iso ja hieno. Rakennus on melko uuden näköinen, ja koululta pystyy lainaamaan kannettavan tietokoneen oppitunnin ajaksi. Kielikoulussa on myös tilava lounasravintola/kahvila. Meidän kurssilla on ollut heti alusta lähtien hyvä ryhmähenki, ja oli mukavaa että samalle kurssille sattui pari ennestäänkin tuttua vaihtaria. Opiskelijoita on aika monesta maasta: Saksasta, Itävallasta, Kiinasta, Australiasta, USA:sta, Slovakiasta, Kamerunista, Meksikosta, Brasiliasta, Italiasta, Espanjasta ja tietysti me kaksi Suomesta. Opettaja on mukava tanskalainen nainen. Tunneilla harjoitellaan paljon tanskan ääntämistä, mikä onkin varmaan vaikein asia tanskan opettelussa. Tällä viikolla ollaan jo opittu esittelemään itsemme ("Jeg hedder Mette/Tommi, hvad hedder du?") ja kertomaan mistä maasta ollaan kotoisin ja mitä kieltä puhutaan. Ollaan opittu myös ääntämään aakkoset. Varsinaisen tuntiopetuksen lisäksi tanskankurssiin kuuluu myös nettitehtäviä. Tähän mennessä tanska on tuntunut ääntämistä lukuunottamatta helpolta, mutta on vain mukavaa että edes yksi kurssi on helppo. Molekyylibiologian Host-Microbe Interactions -kurssissa on ihan tarpeeksi pohdittavaa, joten tanskantunnit ovat suorastaan rentouttavia. Kunpa olisi jo tiistai-iltapäivä! Kaiken lisäksi tanskantunnit ovat täysin ilmaisia. Tämän lukukauden aikana ehditään suorittamaan vain kaksi ensimmäistä kurssia, mutta jos jäisimme Tanskaan pidemmäksi aikaa, meillä olisi 1,5 vuotta aikaa suorittaa myös loput kolme kurssia tanskan perusopinnoista. Jos peruskurssit saa suoritettua määräajassa, myös jatkokurssit ovat ilmaisia. Periaatteessa pystyisimme jatkamaan tanskanopintoja ilmaiseksi jos joskus tulisimme takaisin Tanskaan esimerkiksi töihin, sillä kello pysäytetään siksi aikaa kun ihminen muuttaa pois Tanskasta. Takaisin palatessa kieliopintoja voi jatkaa siitä mihin jäi. Ihan kiva juttu, sillä eihän sitä koskaan tiedä jos päätyisikin joskus töihin Tanskaan. Mette (tanskalaisittain äännettynä "Mede") ainakin on niin yleinen nimi Tanskassa, että olisi helppo sulautua massaan.

Perjantaina käytiin taas perjantaibaarissa, tällä kertaa kieltenopiskelijoiden järjestämässä. Kävimme tilaamassa oluet ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevasta baarista ja lähdimme tutkimusretkelle kyseisen yliopistorakennuksen ylempiin kerroksiin, sillä sinnekin näkyi menevän ihmisiä. Löysimme samasta rakennuksesta ainakin kaksi muuta perjantaibaaria. Liikkeellä oli paljon ihmisiä naamiaisasuissa, sillä tällä viikolla Tanskassa on juhlittu laskiaista (tanskaksi "fastelavn"). Varsinainen juhlapäivä, laskiaissunnuntai, oli tasan viikko sitten. Naamiaisasuun pukeutuminen laskiaisena on yleensä lasten juttu, mutta opiskelijat ovat varmaan poikkeus. Suomesta poiketen Tanskassa laskiaisperinteeseen ei kuulu mäenlasku (kun ei ole luntakaan), vaan kissan hakkaaminen pois tynnyristä. Ennen vanhaan tynnyriin ihan oikeasti suljettiin musta kissa, ja tynnyri hakattiin hajalle, jotta kissa lähtisi juoksemaan karkuun. Nykyään ei onneksi enää rääkätä kissoja, vaan kissan kuvalla koristeltu tynnyri täytetään karkeilla. Tynnyriperinteeseen kuuluu myös "kissojen kuninkaan" ja "kissojen kuningattaren" kruunaaminen: kuningattaren arvon saa se, joka rikkoo tynnyrin ensimmäisenä niin että karkit valuvat ulos, ja kuningas on se, joka hajottaa tynnyrin viimeisen palasen. Meiltä tanskalainen laskiainen jäi tällä kertaa kokematta, koska tiistai-iltana ei enää jaksettu lähteä vaihtareiden laskiaisjuhliin erittäin pitkän päivän jälkeen.

Lauantaina satoi räntää melkein koko päivän, joten vietettiin aamupäivä ja iltapäivä kotona. Illalla lähdimme kämppäkavereiden kanssa syömään keskustassa sijaitsevaan italialaiseen ravintolaan. Ruoka oli tosi hyvää ja hintakin ihan sopiva. Tommi söi pitsaa ja Mette lasagnea. Jälkiruuaksi tilasimme yhteisen suklaamoussen kermavaahdolla. Oikein kiva ilta.

Keskustassa matkalla ravintolaan.

Tänään kävimme kämppisten kanssa tutustumassa noin puolen tunnin bussimatkan päässä sijaitsevaan Moesgaard-museoon, jonka näyttelyt kertovat mm. sekä vanhoista että nykyisistä kulttuureista, arkeologisista löydöistä ja ihmisen kehityksestä. Moesgaard Museum on todella erikoinen paikka, ja näyttelyt on toteutettu hyvin elävästi. Museossa viettää helposti tuntikausia siltikin näkemättä ja kokematta aivan kaikkea, joten vierailuun on parasta varata koko päivä. Kannattaa käydä katsomassa!

Museo kohoaa rinteestä. Lehdessä oli jokunen viikko kuva siitä, kun ihmiset laskivat mäkeä museon katolla.

Sisäänkäynti.

Meten uusi kaveri.

Muinaisen auringonpalvojakansan uskomuksia kuuntelemassa. Kertomuksen mukaan maailma jakautuu ylä- ja alamaailmaan. Lintu kuljettaa auringon veneestä ylämaailman taivaalle, jossa hevonen vetää auringon maailman toisella puolella olevaan veneeseen. Käärme hakee auringon veneestä ja kuljettaa sen alamaailmaan. Kala ohjaa auringon alamaailmassa jälleen maailman toiselle puolelle veneeseen, josta lintu taas hakee sen taivaalle.

Tommin uusi kaveri.

Matkalla museon katolle.

Itämeri näkyy metsän takaa.