Mette ja Tommi Tanskassa: Opiskelijan arki

Viime viikko oli hyvin arkinen viikko. Käytiin yliopistolla luennoilla, labrassa ja tehtävätapaamisissa. Host-Microbe Interactions -kurssin opiskelumateriaaleihin kuuluu monta kymmentä tutkimus- ja katsausartikkelia, joten opiskeluun kuluu paljon aikaa. Luettavien artikkelien määrä on niin valtava, että me ollaan useimmiten luettu vain ne artikkelit, jotka kuuluvat kolme kertaa viikossa oleviin tehtävätapaamisiin. Tehtävätapaamisissa käydään ryhmissä läpi artikkeleihin liittyvät kysymykset, joihin on pitänyt miettiä vastaukset kotona. Erityisesti tehtävätapaamisissa huomaa melko selkeän eron Tanskassa opiskelun ja Suomessa opiskelun välillä: täällä ryhmissä on välillä vaikea saada puheenvuoroa, kun opiskelijat aloittavat kiivaan keskustelun artikkelin aiheeseen liittyen. Olemme kuitenkin saaneet esitettyä oman mielipiteen asioista, ja eipähän ole tarvinnut istua vaivaannuttavassa hiljaisuudessa. Opiskelijat – niin tanskalaiset kuin ulkomaalaisetkin – vaikuttavat todella fiksuilta ja motivoituneilta, joten ryhmäkeskustelut ja labraryhmät toimivat hyvin.

Maisema Zoofysiologi-rakennuksesta satamaan ja keskustaan päin.

Biologian opiskelijoiden oma rakennus puiden takana keskellä.

Tommin kokeellinen viruskurssi etenee jälleen alkuperäisen ohjaajan vetämänä, ja virus-DNA:t saatiin kuin saatiinkin käyttöön. Tutkittavat virukset arvottiin ryhmille, ja Tommin ryhmä sai ebolan! Melkoinen jackpot. :D Kurssin eteneminen kuitenkin hidastui viikolla, joten joudumme jättämään tutkimuksen hieman kesken ajanpuutteen vuoksi. Tarkoituksena on siis tutkia virusten kuoriproteiineja ja mahdollisesti selvittää/kehittää ihmisen immunopuolustuksen aktivoiva rokote. Työmme on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka lopputuloksena voisi olla tehokas rokote vaarallista virusta vastaan.

Arpalippu.

Viruslabrassa on tiivis tunnelma.

Myös Meten ryhmän kasvitutkimus on sujunut hyvin. Viime perjantaina ei vielä näkynyt yhtäkään juurinystyrää, mutta se oli odotettavissa, sillä kasvit olivat kasvaneet vasta viikon ajan. Jos kaikki menee hyvin, seuraavana perjantaina pitäisi ehkä jo nähdä jotakin.

Kevään ensimmäiset kukkaset takapihalla.

Opiskelun lisäksi viime viikkoon mahtui kahdet vaihto-opiskelijoiden juhlat Studenterhusissa tiistaina ja lauantaina. Tiistain juhlat olivat eräänlaiset tervetulojuhlat kaikille uusille Aarhusin yliopiston vaihtareille, ja väkeä olikin paikalla runsaasti. Juhlat olivat ihan mukavat, mutta musiikin äänenvoimakkuus oli meidän mielestä aivan liian kova. Juhlista katoaa idea, jos ei pysty keskustelemaan kavereiden kanssa. Illan mittaan äänenvoimakkuus vain kasvoi entisestään, joten sanoimme kavereille heippa ja menimme vielä joksikin aikaa istuskelemaan alemmassa kerroksessa sijaitsevaan opiskelijabaariin, jossa musiikki soi mukavan hiljaa taustalla.

Keskiviikkona kävimme viemässä Tommin polkupyörän korjaamoon puhjenneen renkaan ja kuluneiden jarrupalojen vuoksi. Hintaa operaatiolle tuli lähestulkoon saman verran kuin mitä itse pyörä maksoi, mutta toivottavasti pyörä nyt pysyy ehjänä loppukevään ajan. Samalla reissulla kävimme myös läheisessä ostoskeskuksessa, joka oli täynnä talvilomaa viettäviä lapsiperheitä. Ostoskeskus on kooltaan ehkä vähän Jyväskylän Forumia pienempi, mutta kuitenkin isompi kuin Jyväskeskus. Ostoskeskuksessa sijaitseva Føtex-päivittäistavarakauppa on paras kauppa, jossa ollaan tähän mennessä käyty: sieltä löysimme vihdoinkin lattialuutun – kuukauden etsinnän jälkeen! Tanskassa kaupassa käynnin ongelma on se, että kaikki lähistöllä olevat ruokakaupat ovat noin K-marketin kokoisia, mutta niissä on erittäin huono valikoima. Monen perustavaran (mm. postimerkkien ja ilmastointiteipin) ostaminen on tehty hirveän vaikeaksi, sillä niitä ei yksinkertaisesti löydy useimmista kaupoista. Meiltä puolen kilometrin säteellä sijaitsee kolme kauppaa – Netto, Fakta ja Aldi – mutta kauppojen määrästä ja läheisyydestä ei ole paljon iloa suppean valikoiman takia. Faktan lihaosasto on oikeastaan vain jauhelihaa (joko sika-, nauta- tai sika-nauta-jauhelihaa), mutta maitohylly hyvä. Neton lihaosasto on parempi, mutta maitohylly huonompi kuin Faktassa. Aldista taas on vaikea löytää oikeastaan mitään. Tähän mennessä isoin näkemämme päivittäistavarakauppa on ollut Føtex, mutta sekin on kooltaan vain pienen K-supermarketin luokkaa, ja se sijaitsee vähän liian kaukana päivittäisten ruokaostosten tekemiseen. Kaupassa käynti ei siis ole helppoa, ja siihen pitääkin ottaa jonkinlainen aarteenetsintäasenne. Ruokakerman ja postimerkkien löytyminen oli suuri saavutus, mutta ilmastointiteippi on vielä löytämättä. Pitää varmaan lähteä toiselle kierrokselle Føtexiin tai vaihtoehtoisesti keskustan erikoisliikkeisiin. Tanskan kieli ei sentään aiheuta päänvaivaa kaupoissa, sillä tuotteen sisältö on yleensä joko itsestään selvä tai nimen ymmärtää ruotsin tai välillä hollanninkin kautta. Hyvin usein nimi ja sisältö lukevat tuotteessa myös suomeksi. Kämppäkavereillamme on kielen suhteen paljon enemmän vaikeuksia. Mutta on tanskalaisissa ruokakaupoissa yksi hyväkin asia, nimittäin viinihylly!

Lauantaina oli ystävänpäivä, joten Studenterhusissa oli juhlat Valentine’s Day -teemalla. Tällä kertaa ihmisiä oli paikalla huomattavasti vähemmän kuin tiistaina, mikä johtui luultavasti siitä, että monet olivat viettäneet edellisen illan perjantaibaareissa. Tällä kertaa musiikki ei pauhannut tarpeettoman kovalla, joten juhlissa pystyi tutustumaan muihin opiskelijoihin. Löysimme pari luennoilta ja labraryhmistä tuttua ihmistä, joiden kautta tutustuttiin moneen biologianopiskelijaan ja myös muiden alojen opiskelijoihin. Siirryimme tälläkin kertaa jatkoille alakerran baariin, jossa meillä oli oikein mukavat keskustelut muiden vaihtareiden kanssa. Kahden aikoihin yöllä porukka päätti lähteä jatkamaan keskustan baareihin, ja mekin lähdettiin mukaan katsomaan miltä siellä näyttää. Emme kuitenkaan viihtyneet keskustassa kovin pitkään, sillä baari oli tupaten täynnä ja kova musiikki esti taas juttelun. Kellokin alkoi olla paljon, joten lähdimme kävellen kotiin. Onneksi sunnuntaiaamuna sai nukkua pitkään, ja sunnuntaipäivä käytettiin rankasta viikosta toipumiseen kotona löhöillen.

Tänään jatkui taas (ainakin sään puolesta) harmaa arki, mutta huomenna alkavia tanskan kielen tunteja odotamme mielenkiinnolla. Mette jo vitsailikin labraryhmäläisten kanssa, että keskiviikosta lähtien puhutaankin sitten vain tanskaa. Molemmilla on tavoitteena oppia tanskaa edes sen verran, että sillä pärjää arkielämässä, mutta jos tanska lähtee sujumaan, niin mielellään sitä opettelee enemmänkin.

Tässä vielä muutama kuva ystävänpäivän pyöräretkestä läheiseen metsään nimeltä Riis Skov.